98317.jpg

Olen ollut Suomessa jo reilut kaksi viikkoa. Kumpaan suuntaan matkustaessa kulttuurishokki on voimakkaampi? Usein tuntuu siltä, että Suomeen palatessani.

Yksi asia, jota kummastelen aina palattuani Suomeen, on suomalainen ruoka. Kävelen ruokakaupassa, siellä on kaikkea mutta ei kuitenkaan oikein mitään, jota voisi ostaa. Ruuassa on hirveästi lisäaineita. Globalisaatio todella näkyy lähikaupan hyllyillä, viinirypäleet ovat Etelä-Afrikasta, kiivit Uudesta Seelannista, sitruunat Argentiinasta, ruokaa löytyy joka maasta ja maanosasta. Mitä kaikkea siihen on lisätty että se kestää kuljetuksen? Leipää on kymmeniä lajeja, kaikki muovipusseihin pakattuna ja varmaan monta päivää vanhoja.

Turkissa leipomoja löytyy melkein joka korttelista. Leipää ostetaan kaksi tai kolme kertaa päivässä, sen verran kuin seuraavalla aterialla kuluu. Usein leipä on vielä lämmintä kun se syödään.

Vanin juustokaupoissa ei ole tarjolla kymmeniä juustolaatuja, vaan ainoastaan pari lajia otlu peyniria, paikallista maustettua fetajuustoa. Mutta myyjä tietää missä kylässä ne on valmistettu, ja hän tuntee luultavasti sekä juuston valmistajan ja siihen maidon tuottaneiden lampaiden kasvattajat.

Kaipaan siis kurdien ruokaa, ihanaa leipää ja sitä, että kaikki on tuoretta ja lisäaineetonta. Yksi parhaimmista asioista on baklava, turkkilainen leivos, jonka kuva on ylhäällä. Opettelin viime matkalla tekemään sitä.... mutta ehkä kuitenkin menen kuitenkin ostamaan sitä valmiina, sillä baklava-resepti on monimutkainen. Laitan tähän loppuun linkin, josta löytyy Kumppani-lehdessä ollut juttuni baklavasta ja sen resepti.

Jutun julkaisemisen jälkeen eräs lukija otti yhteyttä Kepaan ja korjasi jutussa olleen virheen. Hän kirjoitti:

"Suomesta saa baklavaa vastoin jutun väitettä. Al-Zobiedi Helsingin
Laaksossa, Mannerheimintiellä myy baklavaa ja muita herkkuja, vieläpä
riemastuttavaan hintaan. Muuten, itse herra Zobiedi kertoo mielellään tarinoita."

Joten taidan suunnata lähipäivinä herkkuostoksille Al-Zobiediin.... Baklava on todella hyvää, suosittelen!

www.kepa.fi/kumppani/arkisto/2006_6-7/5096

http://www.kepa.fi/kumppani/arkisto/2006_6-7/5099