Pervin Buldan (keskellä mustassa takissa) Yakay-Derin konferenssissa Amedissa 2006. Kuva: Kristiina Koivunen

Olen tavannut useita DTP:n uusista kansanedustajista. Pervin Buldanin tapasin Amedissa (Diyarbakirissa) kesäkuussa 2006, kun osallistuin kadonneiden omaisten järjestöön Yakay-Derin konferenssiin. Heinäkuun Voimassa (2006) on juttuni konferenssista. Pervinin kuva on myös Sankarimatkailijan Kaakkois-Turkin matkaoppaassa (sivulla 236).

Pervinin aviomies Savas Buldan katosi 3.6.1994. Hänet löydettiin pian sen jälkeen, ammuttuna. Pariskunnan tytär syntyi isänsä kuoleman jälkeen.

Turkin parlamenttiin valittiin myös Ugur Mumcun leski Güldal Mumcu. Toimittaja Ugur Mumcu kuoli autopommi-iskussa 24.1.1993.

Kadonneiden etsimien sekä poliittisten murhien ja muiden viime vuosikymmenen kauheuksien selvittäminen on välttämätön askel Turkin demokratisoitumisprosessissa. Haavat eivät umpeudu ennen kuin asiat on käsitelty. Tämä on myös Turkin valtaväestön etu. Turkissa on puhuttu viime vuosina ihmisoikeuksista, mutta kuolleiden ihmisoikeuksia ei ole käsitelty. Suomessa kuolleiden ihmisoikeuksista on puhunut erityisesti Helena Ranta.

Turkin entisen sisäministeri Mehmet Agarin nimi on liitetty sekä Savas Buldanin että Ugur Mumcun murhiin, ylpeileehän Agar sillä, että hän johti 1990-luvulla yli tuhatta operaatiota kansakunnan suojelemiseksi. Today's Zamanin toimittajan Emine Kartin kiinnostava artikkeli englanniksi asiasta löytyy tästä. Koska Mehmet Agar putosi eduskunnasta, parlamentaarinen koskemattomuus ei enää suojele häntä. Emine Kart tosin harmittelee sitä, että entinen poliisipäällikkö ja kahden poliittisen murhan uhrin lesket eivät istu samassa salissa, siis parlamentin istuntosalissa - olisihan se ollut kiinnostavaa. Toivottavasti he ovat kuitenkin joskus samassa oikeussalissa, sitten kun Mehmet Agarin ja Savas Buldanin todellisia murhaajia tuomitaan.