Otan mieluummin kuvia perinteisellä filmikameralla kuin digikameralla, mutta digikamerallakin saa jonkinlaisia kuvia - kun ottaa tarpeeksi monta, niin joku saattaa onnistua.
Tässä pari perusasiaa:
Suomen PENin puheenjohtaja ottaa minusta kuvan kokousvieraiden kanssa. Jukka, tule lähemmäksi, KAMERAN SALAMA EI RIITÄ! No, Jukka on kirjailija ja kääntäjä, ei valokuvaaja.
Kirjailija ja toimittaja vaihtavat paikkaa kameran edestä kameran taakse ja päin vastoin. Kun menee tarpeeksi lähelle kohdetta, surkeallakin salamalla saa jonkinlaisen kuvan.
***********
Onneksi kameraani saa irtosalaman. Kas vain, egyptiläiset ovat yhtä vaaleaihoisia kuin skandinaavit.
Jos kamerassa on säädettävä salama, säätöä kannattaa käyttää. Kuvassa egyptiläiset Hala El-Badry ja Ekbal Baraka.
* * * * * * * * * * * * *
Kirjailijatapaamisissa käydään innostunutta keskustelua ja tunnelma on intensiivinen. Eikö sen huomaakin kuvasta?
Iloisen tunnelman välittäminen kuvasta on vaikeaa. Helpompaa on valita selkeästi rajattava kohde.
* * * * * * * * * * * *
Kokouksen eurooppalainen osanottaja haluaa pysyä anonyymina.
Kun ottaa tarpeeksi monta kuvaa, niin jossakin niistä kohteet ovat liikkumatta vaikka valotusaika on pidempi. Veronica Maele (Malawi) ja Theresa Norrmén (Suomi). Eikö Veronican kirjan väri sovikin hyvin Theresan puseroon?
* * * * * * * * * * * * *
Kameran keskellä on ruutu, joka tarkentaa automaattisesti kuvan. Huomaattehan, kuinka hienosti sinisen puseron kuviot näkyvät!
Kun kamerassa näkyvää neliötä siirtää hieman, kuva tarkentuu oikeaan paikkaan. Helppoa! Veronica Pimenoff (Suomi) ja Dalmira Tilepbergenova (Kirgiisia). Dalmira on Keski-Aasian PENin puheenjohtaja.
Kommentit