Vietin poikani kanssa hotellijoulun Tallinnassa. Olen saanut paljon palautetta Turkista karkotuksen johdosta, ja lukuun ottamatta joitakin tähän blogiin tulleita ilkeäsävyisiä kirjoituksia (jotka on vain parilta ihmiseltä) kaikki palaute on ollut myönteistä. Hotellissa tuntemattomatkin ihmisetkin tulivat juttelemaan tyyliin "jatka samalla tavalla". (He olivat suomalaisia, mutta myös Postmees on kirjoittanut karkotuksestani.) Olen saanut paljon s-postia, tekstiviestejä ja puheluja eri puolilta maailmaa, jopa Yhdysvalloista. Minun puolesta on myös rukoiltu. Kiitos tästä kaikesta tuesta, en ehdi vastata jokaiselle erikseen.

Olen lukaissut blogiin tulleita kommentteja vain nopeasti vilkaisemalla, ensimmäinen asia, joka niistä tulee mieleen on se, että on hyvä että näistä asioista keskustellaan. Se on ensimmäinen askel ongelmien ratkaisemiseen. Minulla oli onni tavata Matti Wuori 12.9.2005, vain reilu kuukausi ennen kuin hän kuoli. Viittaan tähän haastatteluun:

Kysymys: Kuinka kurdikysymys voidaan ratkaista teidän mielestänne?

Matti Wuori: "Ensinnäkin kummankin osapuolen on lopetettava vastapuolen mustamaalaaminen. Sen sijaan heidän pitäisi paneutua tilanteeseen yksityiskohtaisesti ja hankkia siitä monipuolisia tietoja. Jos lähtökohtana on yhden osapuolen määrittely syylliseksi, neuvottelut juuttuvat heti paikoilleen.

Jos osapuolet haluavat päästä ratkaisuun, heidän kannattaa käyttää välittäjiä. Turkin hallituksen täytyisi kuunnella kurdeja ja kurdien Turkin hallitusta. Kansainvälinen komissio voi auttaa neuvotteluissa."

Wuoren haastattelu julkaistiin syksyllä 2005 Turkissa Gündem-lehdessä ja tiivistelmä siitä on kirjoittamassani Sankarimatkailijan Kaakkois-Turkissa.

Korostan sitä, että Kaakkois-Turkin ongelmien ratkaiseminen on mielestäni tärkeää myös maan etnisesti turkkilaiselle väestölle, ja koko Turkin tasapainoiselle, demokraattiselle kehitykselle. Blogiini on lähettänyt kommentteja useita kertoja Turkissa asuva suomalainen äiti, jolla on kaksi lasta. En tiedä ovatko hänen lapsensa poikia vai tyttöjä. Jos hänellä on poika, hän toivoo varmasti hartaasti, että Kaakkois-Turkissa on rauha silloin kun hänen poikansa menee armeijaan. Minun poikani menee armeijaan ensi kesänä täällä Suomessa. En pysty edes kuvittelemaan niiden äitien tunteita, joiden pojat (tai tyttäret) joutuvat oikeaan sotaan, esimerkiksi Turkin armeijan sotilaina tai suomalaisina rauhanturvaajina YK:n palveluksessa.

Turkki voisi olla upea monikulttuurinen maa, jos se hyödyntäisi tätä ainutlaatuisen rikasta historiaansa. Myönnän, että en tunne hyvin Länsi-Turkkia, mutta tutustuisin mielelläni turkkilaiseenkin kulttuuriin.

L. lähetti minulle s-postitse arvostelun artikkelistani Kerim Yildizin kirjassa "Turkki, kurdit ja EU". En ole vielä ehtinyt lukea sitä, mutta kehotan sinua lähettämään sen johonkin lehteen, niin yleensä toimitaan eikä lähetetä arviota kirjan kirjoittajalle.

Tiedoksi, että minua ei karkotettu Turkista työluvan puuttumisen takia, vaan siksi, että viranomaisten mielestä olen uhka Turkin valtion turvallisuudelle (Turkin Passilaki 5682 art 8 para 5). En ole kuullut, että kukaan sinne lyhyille matkoille mennyt toimittaja olisi hakenut työluvan. Turkissa vakituisesti asuvat toimittajat ovat eri asia. Olen käynyt viisitoista kertaa Turkissa eikä minulla ole koskaan aiemmin ollut ongelmia Turkin viranomaisten kanssa. Ensimmäinen yhteyden otto heidän puoleltaan oli maahantulokiellon määrääminen. Tämä hämmästyttää minua erityisesti siksi, että lokakuussa (3.10.2006) haastattelin Levillä Turkin puolustusministeri Mehmet Vecdi Gönüliä. Hän oli ystävällinen ja oli varannut haastatteluun tunnin, mikään ei todellakaan viitannut siihen, että minulle olisi määrätty maahantulokielto pari kuukautta aikaisemmin.

Puolustusministeri Gönülin haastattelu on julkaistu marraskuun Voimassa, se löytyy myös Voiman nettisivuilta www.voima.fi

Vastaan ihan lyhyesti muutamaan kommenttiin, sellaisiin asioihin, jotka tuntuvat tärkeiltä muillekin kuin kommentin esittäjälle.

Kaija:

Otit minuun yhteyttä s-postitse ja olet kirjoittanut sen jälkeen ahkerasti kommentteja blogiini. Suosittelen, että kirjoittaisit muuallekin, koska minun blogini ei ole kovin laajalevikkinen eikä minulla ole aikaa yhtä perusteelliseen kirjoittamiseen blogissa kuin sinulla. Kuten olen aiemmin todennut, minun blogini on ensisijaisesti matkapäiväkirja tuttaville Turkin matkoilta. Kuten blogin yläreunassa todetaan, se käsittelee arkipäivän elämää Vanissa ja Ararat-vuoren alueella. Muista asioista kirjoitan muihin foorumeihin.

Kutsut PKK:n jäseniä terroristeiksi. Yhden vapaustaistelija on toiselle terroristi ja päinvastoin. Älä kuitenkaan sekoita PKK:ta ja Kurdistanin Vapauden Haukkoja. Myös turkkilaisella puolella tehdään ero armeijan ja TIT:n (Türk Intikam Tugayi) välillä.

Minulla on kurdiystäviä, joita loukkaa syvästi PKK:n jäsenten kutsuminen terroristeiksi. Joten heidän takiaan en hyväksy blogiini jatkossa kirjoituksia, joissa PKK:n jäseniä kutsutaan terroristeiksi, vaan deletoin tällaiset viestit. Sinun aiemmin lähettämäsi viestit annan kuitenkin olla paikoillaan.

Kaija, en ehdi vastata kaikkiin kysymyksiisi, viittaa Suomen PENin nettisivuilla olevaan kirjeeseeni. Se löytyy tästä: http://www.suomenpen.fi

Ennen kuin lähetät minulle lisää kysymyksiä (joihin en luultavasti ehdi vastata), vastaa sinä vuorostasi yhteen kysymykseen: Miten sinun mielestäsi Turkin kurdikysymys pitäisi ratkaista?

Kk:

Viestisi olivat melko asiallisia, mutta poistin ne, koska en tiedä kuka olet. Minulla ei ole aikaa eikä voimia, eikä myöskään velvollisuutta, vastata nimettömiin viesteihin eikä edes pitää niitä blogissani. Jos et hyväksy tätä sääntöä kehotan sinua perustamaan oman blogin. Toimimalla avoimesti omalla nimelläsi voit kuitenkin vaikuttaa asiaasi enemmän.

Tämä sama koskee muitakin loukkaavia viestejä nimettömiltä kirjoittajia. Poistan viestinne jos ne ovat loukkaavia. Määrittelyn siitä, mikä on loukkaavaa, teen minä, koska tämä on minun blogini. Myönnän, että henkilö, joka tulee turkkilaisesta putkasta saattaa olla herkempi kuin henkilö, joka tulee turkkilaisesta hotellista.

Zeynel:

Tämä nimimerkin käyttäminen koskee myös sinua. En ole poistanut viestejäsi, mutta tämän jälkeen poistan kaikki lähettämäsi viestit mikäli et ilmoita minulle henkilöllisyyttäsi. Voit ottaa minuun yhteyttä sähköpostitse sen sopimiseksi kuinka todistat henkilöllisyytesi. Sähköpostiosoitteeni on : [email protected]

Tämän jälkeen päästän blogiin vain asialliset kirjoitukset, en sellaisia, joilla arvioidaan minun persoonallisuuttani, läppäriäni tms.

Ihailen sinnikkyyttäsi lähettää uudestaan ja uudestaan samoja viestejä. Voisit kuitenkin käyttää saman ajan ja energian hyödyllisemminkin oman asiasi ajamiseen. Olen jättänyt viestisi blogiini lähinnä siksi, että niistä välittyvä agressiivinen sävy kertoo suomalaisille lukijoille paremmin kuin mikään minun sepustukseni sen, millainen ilmapiiri Turkissa tällä hetkellä on. Jos haluat saada suomalaiset lukijat vähättelemään kurdien oikeuksia, niin tuolla tyylillä et saa paljoakaan kannatusta. Ylipäätänsä nimettömät kirjoitukset netissä ovat siihen huono tapa. Jos kirjani ovat sinusta huonoja, kirjoita itse samasta aiheesta parempia kirjoja.

Jos London School of Economics on mielestäsi parempi yliopisto kuin Helsingin yliopisto, niin suosittelen, että teet sinne väitöskirjan Kaakkois-Turkin terveystilanteesta.

Hayat

Väite siitä, että Tove Skutnabb-Kangas olisi ohjannut minua väitöskirjan teossa, on täysin asiaton. Väitöskirjani ohjasi Antti Karisto. Lisensiaattityöni tarkastajat olivat Östen Walhback ja Jyrki Käkönen ja työstin lisensiaattityöstä väitöskirjaa näiden kommenttien pohjalta. Väitöskirjan esitarkastajat olivat Raija-Leena Punamäki ja Pertti Multanen, joiden kommenttien pohjalta viimeistelin työn. Lisäksi työtä ovat kommentoineet mm. Omar Sheikmous ja Haluk Gerger. Väitöskirjastani tuli yliopistolle useita hylkäyspyyntöjä sekä Turkista että Suomesta, mutta ne eivät vaikuttaneet mitään. Lähinnä ne herättivät valtiotieteellisessä tiedekunnassa kummastusta. Minulle kerrottiin, että tämä oli tiedekunnan historiassa ensimmäinen kerta, kun sinne tuli väitöskirjasta kirjallisia lausuntoja muilta kuin vastaväittäjältä.

Hayat, jos haluat jatkossa lähettää kommenttejasi blogiini, sinun on ilmoitettava minulle kuka olet ja esitettävä kimlik kart.